Satakunnan Kansan Sunnuntai-liittessä haastatteltiin 72-vuotiasta kirjanpitäjää. Hän oli kuulemma jo kouluaikanaan "rakastunut silmittömästi" kirjanpitoon. Haastattelu oli hyvä ja tarjosi kaiken lisäksi uuden Käskyn.
"[A]ivan nuorena muistan joskus ajatelleeni...että joskus minulla on aina omaa rahaa. Jos ei muuten niin oman yrityksen kautta".
(72-vuotias kirjanpitäjä ja yrittäjä Soili Myllymäki)
Kamalan hyvä ja kamalan yksinkertainen elämänohje. Ja minulle aivan uusi oivallus. Nähkääs, minä en aivan nuorena ole ajatellut ollenkaan tuollaista.
En edes vanhempana. En edes vielä viikko sitten. Ja vaikka laitoinkin pystyyn oman yritykseni kolmisen viikkoa sitten, on ajatus omasta rahasta oman yrityksen kautta minulle edelleen uusi.
Opiskeltuani parhaan osan 2000-lukua olen tottunut köyhäilyn taitoon. Sain jopa kunnianimen "Selviytymisen mestari" konsulttituttavaltani. Ansiosta. Tultuani viime vuoden toimeen 500 eurolla kuukaudessa (josta maksoin laskut, vuokran ja vauvanvaipat) tein viime kesänä kokeeksi pienen dipin siitä alaspäin. En nimittäin ansainnut enkä saanut omaa rahaa kolmeen kuukauteen lainkaan.
Oma raha oman yrityksen kautta on siis seuraavan viikon mottoni, Käsky numero kuusi.
* * *
Viime viikon Käsky - Brenda Uelandin oivallinen ja yksinkertainen motto - auttoi minua ihmeellisellä tavalla muuttamaan suhtautumistani työntekemiseen. Viime viikko oli nimittäin Elämäni Kiireisin.
Käskyn vaikutus tuntui toimivan positiivisen salakavalasti. Itselleni asetettu ohje antoi suuntaa hiljaisella kyttäyksellään, ikään kuin omatunnon lupauksena. Omaa toimintaa tuo "pidä työstäsi"-käsky auttoi. Vaikka tein työtä niska limassa, se tuntui ajoittaisesta uupumuksesta huolimatta ihan ookoolta. Sanotaan näin: tein työtä huolimatta siitä, etten olisi aina halunnut. Kuulostaa pieneltä; itselle se oli iso juttu.
* * *
Seuraavaan viikkoon, jälleen kerran. Toivottavasti lukijalla on jo ainakin ensimmäinen viikko menossa käskytetystä elämästä. Jos ei, niin on kovin mahdollista että joku, jossakin, tälläkin hetkellä, käskyttää asiasta mitään aavistamatonta lukijaa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti